Montaasiohjaus on työn tutkimisen ja ohjauksen toteuttamisen välistä vuoropuhelua.

Montaasiohjaus on siltatyökalu, joka vie yhteisön monikerroksellisen tutkimisen kautta ymmärtävään ja vahvaan toimintaan maailmassa. Montaasiohjaus on rakennettu vastaukseksi työntekijöiden esittämään toiveeseen toimia levollisesti ja onnellisesti työssä, joka tuntuu olevan uuvuttavan nopea ja moniaineksinen.

 

Montaasiohjaus perustuu kolmeen alustaan, Kokemukselliseen työnkuvaan, Miniatyyritutkimuksen alustaan ja Eläväkuvakäsikirjoitukseen. Alustoja on kehitetty tieteitä ja taiteita hyödyntäen käytännössä erilaisissa työyhteisöissä. Montaasiohjauksen teoria on rakentunut Lapin yliopiston hallinnoimassa yhteistyössä. Konseptin rakentumista on tukenut Työsuojelurahasto (TSR).

 

Kehittämisen johtavana ajatuksena on ollut työn tulevaisuus, ihmisen ja työnvälisen suhteen uudelleen kirjoittaminen. 

Johanna Nevala

Montaasiohjaus on konsepti, jonka keskiössä on elämälle hyödyllinen työ, ihmisen onnellinen toiminta julkisessa tilassa. Montaasi on ohjauksen alusta, jossa työyhteisöt ja alueet voivat ymmärtää omaa luontumustaan, tutkia työtään ja sen ilmiöitä, sekä rakentaa vahvaa toimijuutta maailmassa. Samalla Montaasi on yhteiskunnallisen työn tutkimisen alusta, empiirinen paikka, jossa voidaan etsiä työn keskeisiä ilmiöitä ja vastauksia tämän päivän ja tulevaisuuden työn haasteisiin.

Montaasi on ihmisen kokemuksen ja yhteiskunnallisen työn tilanteen leikkauskohta. 

-        Montaasiohjauksen sanoittaja, sosiologi Johanna Nevala

Ville Pietiläinen

Ohjauksen tutkimus on rajalla olemista. Se on tasapainoa sen välillä, mikä on tärkeää ihmisille työelämässä ja mikä on tärkeää ohjauksen tutkimuksen kehittämisessä. Parhaimmillaan ohjauksen tutkimus toimii siltana näiden kahden välillä. Se pystyy tarjoamaan työntekijöille näkökulmia oman työnsä ymmärtämiseen ja tieteelle käytännön alustan uuden tutkimustiedon rakentamiseen.

-        Montaasiohjauksen tiede, Ville Pietiläinen, Lapin yliopisto

Harri Hyyppä

Luonnostelu on ymmällä olon ja monimutkaisuuden luovaa kohtaamista. Luonnostelussa ihminen avaa itseään ajassa, hetkessä ja asetelmassa, jossa hänen menneisyytensä ja aavistus tulevassa olevasta kohtaavat. Oleminen ja tuleminen ovat samanaikaisesti läsnä tuossa hetkessä. Maailmojen kohtaaminen tuo hetkeen keveyttä, voimaa ja oivallusta. Luonnostelussa syntyvät ajatukset, oivallukset ja johtopäätökset luovat alustaa toisenlaiselle tulevaisuudelle sekä omalle osalle siinä. Luonnostellessaan ihminen rakentaa itseään. Se on luonnostelun lahja ihmiselle. Ihmisen vastavuoroinen anti on hänen jatkuva elämänsä, työnsä ja luonnostelunsa.

-        Montaasiohjauksen neuvonantaja, Harri Hyyppä